Ehitsä puhuu? -blogi

Ehitsä puhuu? on kurssityö samalle kurssille, jota varten myös tämä blogi on tehty. Se on tarkoitettu edistyneemmille s2-opiskelijoille ja se on minikurssi, joka auttaa opiskelemaan suomen puhekielen käyttöä ja konventioita sekä tieto- että tehtäväosioilla.

Tieto-osiot sisältävät erittäin yksityiskohtaistakin tietoa sekä puhekielen ilmiöistä että siitä missä tilanteissa sitä kannattaa käyttää. Tehtävät sisältävät paljon aitoa materiaalia internetistä, esimerkiksi haastatteluja ja murrenäytteitä, ja ne ovat luonteeltaan sekä pohtivia avoimia kysymyksiä että monivalintakysymyksiä. Blogi sisältää myös alkutestin ja loppuarvioinnin, joiden avulla voi tarkastella osaamistaan.

Käyttö opetuksessa

 Tämän blogin sisältö on osoitettu lähinnä niille, jotka ovat jo kielitaidossaan pitkällä, eli he voivat hyvin lukea blogia myös itse ja opiskella itsenäisesti. Voisin kuitenkin kuvitella, että blogin sisällöstä olisi hyötyä myös opettajalle lisämateriaalina ja tuntien suunnittelun aihiona, ja pohtivien kysymysten käyttäminen on aina hyvä asia. Lisäksi blogin sisällöt voivat olla ihan hyvää kerrattavaa myös opettajalle, jos nykypuhekieltä ei ole koskaan tullut erityisesti ajatelleeksi s2-oppijan näkökulmasta.

Pohdintaa

Puhekielen harjoittelu jää Suomen kielen opiskelussa usein todella vähälle, ja olen tavannut s2-oppijoita, jotka puhuvat todella hyvää suomea, mutta vain kirjakielellä. Puhekielen ymmärtäminen onkin sitten aivan alkutekijöissään. He ovat oppineet suomea lähinnä formaalin opetuksen kautta, eivätkä informaalisti esim. työpaikalla. Siksi puhekielen opetus on erittäin tärkeää myös edistyneille oppijoille, koska kaikkien pitkälle edenneiden suomen oppijoiden puhekielen taito ei välttämättä automaattisesti ole hyvä.

Jyväskylän yliopiston verkkomateriaaleja

Jyväskylän yliopiston kielikeskus järjestää vaihto-oppilaille s2-opetusta. Kielikeskuksen kielikompassi-sivustolla on erilaisia yliopistokurssien oheismateriaalia ja itseopiskeluun tarkoitettua lisämateriaalia. Osa materiaaleista ovat moodlessa Verkkolehtori-nimisessä palvelussa, jonne tarvitaan käyttäjätunnus. Sellaisen voi kuitenkin luoda myös muut kuin yliopiston opiskelijat.

Näissä materiaaleissa korostuu puhekielen ja murteiden harjoittelu. Ainakin seuraavat ovat avoimia ilman kirjautumista ja voisivat olla hyödyllisiä myös muille kuin yliopiston s2-opettajille. Myös muut materiaalit kannattaa tietenkin katsastaa!

24 tuntia opiskelijaelämää: (Tasot A2-B1) Kuunteluharjoituksia, niiden käsikirjoitukset ja tehtäviä sisällöstä. Keskustelut ovat opiskelijoille tyypillisistä tilanteista ja paikoista Jyväskylässä, eli aihepiirinä eivät välttämättä sovellu kaikille oppijoille kaikkialla suomessa. Näissä nauhoissa ja teksteissä on kuitenkin hyvää se, että ne ovat puhekieliä ja luonnollisempia kuin monet s2-opiskeluun tehdyt nauhoitteet, eli auttavat ymmärtämään suomalaisten oikeasti puhumaa kieltä.

Meillä päin suomea: (Tasot B2-C1) Murrenäytteet kahdeksalta eri murrealueelta Suomen kartalle sijoitettuna.

Reagoi suomeksi!: (Tasot A2-B1) Puhumisharjoituksia, joissa harjoitellaan reagoimaan keskusteluun. Tehtävissä ohjeistetaan oppijaa kuuntelemaan keskustelun aloitusrepliikki, ehdotus, tms., jonka jälkeen oppijalla on kymmenen sekunttia aikaa vastata tähän suullisesti (ilman nauhoitusta). Sen jälkeen tulee kaksi suomalaisen vastausta, joita voi verrata omaan.

Pohdintaa ja käyttöehdotuksia

Luonnollista puhekieltä ja murteita tulee materiaaleissa edelleen vastaan aivan liian vähän siihen nähden, miten olennaisia ne ovat Suomessa elämisen kannalta. Erityisesti Reagoi suomeksi -tehtävät ovat todella hyviä, koska siinä rohkaistaan harjoittelemaan spontaania puhumista ja keskittymään suomalaisten tapaan käyttää dialogipartikkeleita ja puhekielen fraaseja. Tällaisia reagointitehtäviä voi tietenkin tehdä oppitunneilla muutenkin, esimerkiksi opettajan sanomaan suhteutettuna, mutta omalla laitteella ja kenties kuulokkeet korvilla kaikki voivat tehdä tehtävää samaan aikaan ja omassa rauhassa ilman stressiä siitä, että muut kuuntelevat, vaikka oltaisiinkin samassa tilassa. Lisäksi nauhat tarjoavat välitöntä vertaismateriaalia siitä, miten suomalaiset reagoisivat aidossa tilanteessa.