Tvt:tä aikuisten S2-opetukseen

Tervetuloa blogiini!

Tämä blogi on materiaaliportaali, jossa esittelen erilaisia internetistä löytyviä materiaaleja, joita voi käyttää aikuisten suomi toisena kielenä -opetuksessa. Samalla esittelen myös joitain tietokoneilla, tableteilla ja älypuhelimella käytettäviä ohjelmia ja annan ideoita siitä, miten niitä voisi hyödyntää opetuksessa tai itsenäisessä opiskelussa. Pelkkien likkien ja materiaalin kuvausten sijaan yritän arvioida materiaalien toimivuutta ja millä tavalla niitä voisi hyödyntää.

Toivon, että omat linkkini ja vinkkini ovat vain osa blogin sisällöstä, ja sinä sen lukijana ja käyttäjänä kirjaisit omat ideasi, linkkisi ja kokemuksesi blogin kommentteihin!


Tämän blogin sisältö on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Tämä lisenssi tarkoittaa, että kaikki tässä blogissa julkaistu sisältö on vapaasti muunneltavissa ja käytettävissä mihin tahansa tarkoitukseen, kunhan laitat sen myös itse jakoon saman lisenssin alla. Tämä ei tietenkään koske mitään blogin ulkopuolista materiaalia, joihin linkit johtavat.

Blogi on kurssityö Jyväskylän yliopiston oppimisen teknologiat -kurssille.

Hyviä oppimisen hetkiä S2-tvt:n parissa! :)

Reetta Niinisalo

Verbix-verbintaivuttaja

Monet tapaamistani s2-opiskelijoista ovat käyttäneet Verbixin verbintaivutuskonetta ja heidän mielestään se on erittäin hyödyllinen opiskelussa. Ohjelmaan syötetään verbin perusmuoto, jolloin se muodostaa verbistä kaikenlaisia, myös harvinaisia muotoja. Muotoja on hämmentävän paljon, mutta jos oppija tunnistaa tarvitsemiensa muotojen kielioppitermin englanniksi, on suhteellisen helppo löytää tarvitsemansa muoto. Lisäksi ohjelma antaa englanninkieliset käännökset verbille ja listaa muita verbejä, jotka taipuvat samalla tavalla kuin hakusanaksi laitettu verbi. Ohjelman hauskuus on se, että sillä pystyy taivuttamaan myös satunnaisia sanakirjasta löytymättömiä verbejä, kuten facebookittaa.

Käyttö opetuksessa

Tätä ohjelmaa ei sinänsä kannata käyttää opetuksen materiaalina. Sen sijaan opettajana voi mainostaa sitä, jolloin oppijat löytävät sen varmemmin ja voivat halutessaan käyttää sitä opiskelun tukena.

Sitä voi hyödyntää esimerkiksi tarkistamaan itse muodostamiaan taivutusmuotoja tai opettelemaan tietyn verbin taivutusta. Ohjelmaa voi hyödyntää myös siten, että tekstiä lukiessaan päättelee ensin, mikä on taivutusmuodossa olevan verbin perusmuoto, ja hakee sitten tällä oletetulla perusmuodolla taivutusmuodot, ja tarkistaa, oliko oma päättely oikeassa. Näiden läpi käyminen voi auttaa myös hahmottamaan paremmin suomen verbintaivutuksen sääntöjä, jos on hyvä hahmottamaan rakenteita.

Tämä ohjelma auttaa lähinnä niitä opiskelijoita, jotka hahmottavat kielioppia ja rakenteita melko hyvin ja osaavat kielioppitermejä. Ohjelman käyttöön kannattaa valmentaa tason mukaan siten, että osoittaa, mitkä taivutusmuodot ovat oppijoille tärkeitä, ja mihin ei kannata toistaiseksi kiinnittää huomiota. Ohjelman ongelma on tietenkin myös se, että koska se on tietokoneohjelma, se muodostaa verbimuodot joskus väärin, eli siihen ei aina voi täysin luottaa.

Sanastopelejä ja -testejä

Digital dialects -sivustolla on joitakin alkeistasolle sopivia sanastopelejä, joilla voi opetella perussanastoa ja harjoitella ja kerrata sitä. Pelit ovat melko yksinkertaisia, ja sisältö on aivan perussanastoa. Lisäksi ylärivin palkissa on osio "advanced", jossa on joitain korkeamman tason sanastoa testaavia testejä (ei siis pelejä).

Tällä sivulla on joitakin sanaston laajentamiseen tähtääviä testejä (noin A1-B1), joissa apukielenä on englanti. Testit on jaettu teemoittain. Näissä ei siis ole visuaalista elementtiä, ja oppijan pitää osata englantia hyvin, jotta näistä on hyötyä. Testit perustuvat monivalintoihin, joissa pitää valita sanalle sopiva käännös. 

Pohdintaa

Tällaiset yksinkertaiset sanapelit eivät tuo hirveästi uutta kielen opiskeluun siinä mielessä, että käytännössä samaa voi tehdä myös paperilla yhdistelemällä sanoja ja kuvia tai konkreettisia esineitä.

Yksikielisten kuviin perustuvien pelien hyöty saattaa kuitenkin olla siinä, että niiden visuaalisuus voi auttaa joitakin oppijoita muistamaan asioita paremmin kuin pelkkä paperilla piirtäminen tai sanojen listaaminen. Sanatestien hyöty taas on toisto ja välitön palaute, mikä usein auttaa uusien sanojen muistamisessa.

Ehitsä puhuu? -blogi

Ehitsä puhuu? on kurssityö samalle kurssille, jota varten myös tämä blogi on tehty. Se on tarkoitettu edistyneemmille s2-opiskelijoille ja se on minikurssi, joka auttaa opiskelemaan suomen puhekielen käyttöä ja konventioita sekä tieto- että tehtäväosioilla.

Tieto-osiot sisältävät erittäin yksityiskohtaistakin tietoa sekä puhekielen ilmiöistä että siitä missä tilanteissa sitä kannattaa käyttää. Tehtävät sisältävät paljon aitoa materiaalia internetistä, esimerkiksi haastatteluja ja murrenäytteitä, ja ne ovat luonteeltaan sekä pohtivia avoimia kysymyksiä että monivalintakysymyksiä. Blogi sisältää myös alkutestin ja loppuarvioinnin, joiden avulla voi tarkastella osaamistaan.

Käyttö opetuksessa

 Tämän blogin sisältö on osoitettu lähinnä niille, jotka ovat jo kielitaidossaan pitkällä, eli he voivat hyvin lukea blogia myös itse ja opiskella itsenäisesti. Voisin kuitenkin kuvitella, että blogin sisällöstä olisi hyötyä myös opettajalle lisämateriaalina ja tuntien suunnittelun aihiona, ja pohtivien kysymysten käyttäminen on aina hyvä asia. Lisäksi blogin sisällöt voivat olla ihan hyvää kerrattavaa myös opettajalle, jos nykypuhekieltä ei ole koskaan tullut erityisesti ajatelleeksi s2-oppijan näkökulmasta.

Pohdintaa

Puhekielen harjoittelu jää Suomen kielen opiskelussa usein todella vähälle, ja olen tavannut s2-oppijoita, jotka puhuvat todella hyvää suomea, mutta vain kirjakielellä. Puhekielen ymmärtäminen onkin sitten aivan alkutekijöissään. He ovat oppineet suomea lähinnä formaalin opetuksen kautta, eivätkä informaalisti esim. työpaikalla. Siksi puhekielen opetus on erittäin tärkeää myös edistyneille oppijoille, koska kaikkien pitkälle edenneiden suomen oppijoiden puhekielen taito ei välttämättä automaattisesti ole hyvä.

Puhuvia sanakortteja Quizletissä

Quizlet on oppimissivusto, jossa kirjautuneet käyttäjät voivat itse tehdä oppimista edistäviä sanakortteja, testejä ja oppimispelejä. Sivuston käyttökelpoisimmat materiaalit ovat flashcardit eli sanakortit, joita käyttäjät ovat tehneet eri teemoista. Niissä näkyy sana, jonka voi halutessaan kuunnella äännettynä ja kortin voi kääntää, jolloin paljastuu sanaa esittävä kuva.

Tälle sivulle on kerätty Quizletistä suomen kielen opiskeluun tarkoitettavia hyviä sanakorttisarjoja, mutta niitä voi toki etsiä lisää tai tarvittaessa tehdä itse sivuston avulla.

Käyttö opetuksessa

Flashcardeja voi käyttää itsenäiseen opiskeluun, sanojen kertaamiseen tai uusien sanojen opiskeluun. Näitä voi kuitenkin käyttää hyvin myös oppitunnin osana, esimerkiksi käymällä oppitunnin aluksi tai lopuksi muutaman sanan yhdessä läpi, jotta sanasto karttuisi ja opittuja sanoja tulisi kerrattua. Tuokio voisi mennä vaikka näin:

1. Aluksi näytetään pelkkä sana valkokankaalla ja pyydetään oppilaita lukemaan se ääneen. Sen jälkeen voidaan kuunnella nauhalta oikea lausumistapa ja myös toistella sitä ääntämisen vahvistamiseksi.




2. Opiskelijat voivat arvata sanan merkitystä tai selittää sen, jos sana on tuttu. Jos sana on uusi, katsotaan eteenpäin.

3. Käännetään kortti ja katsotaan kuva. Tämän jälkeen voidaan vahvistaa merkitystä näyttelemällä sanoja (erityisesti verbejä), katsomalla lisää kuvia Googlen kuvahaulla, etsimällä esineitä luokkahuoneesta ja selittämällä sanoja alias-tyyppisesti.

4. Tämän jälkeen voidaan myös muodostaa yhdessä taivutusmuotoja (verbin persoonamuodot, nominista esimerkiksi genetiivi, partitiivi ja missä-mistä-mihin) ja muodostaa lauseita tai pieniä keskusteluja, joissa sanaa käytetään.

5. Toistetaan sama muutaman sanan kanssa. Kun sana on tuttu, voidaan kerrata nopeastikin, ja jos sana on uusi, sanassa voi hyvin viivähtää hetken ja havainnollistaa sitä kaikkia kanavia pitkin, eli visuaalisesti, auditiivisesti ja kinesteettisesti.

Jyväskylän yliopiston verkkomateriaaleja

Jyväskylän yliopiston kielikeskus järjestää vaihto-oppilaille s2-opetusta. Kielikeskuksen kielikompassi-sivustolla on erilaisia yliopistokurssien oheismateriaalia ja itseopiskeluun tarkoitettua lisämateriaalia. Osa materiaaleista ovat moodlessa Verkkolehtori-nimisessä palvelussa, jonne tarvitaan käyttäjätunnus. Sellaisen voi kuitenkin luoda myös muut kuin yliopiston opiskelijat.

Näissä materiaaleissa korostuu puhekielen ja murteiden harjoittelu. Ainakin seuraavat ovat avoimia ilman kirjautumista ja voisivat olla hyödyllisiä myös muille kuin yliopiston s2-opettajille. Myös muut materiaalit kannattaa tietenkin katsastaa!

24 tuntia opiskelijaelämää: (Tasot A2-B1) Kuunteluharjoituksia, niiden käsikirjoitukset ja tehtäviä sisällöstä. Keskustelut ovat opiskelijoille tyypillisistä tilanteista ja paikoista Jyväskylässä, eli aihepiirinä eivät välttämättä sovellu kaikille oppijoille kaikkialla suomessa. Näissä nauhoissa ja teksteissä on kuitenkin hyvää se, että ne ovat puhekieliä ja luonnollisempia kuin monet s2-opiskeluun tehdyt nauhoitteet, eli auttavat ymmärtämään suomalaisten oikeasti puhumaa kieltä.

Meillä päin suomea: (Tasot B2-C1) Murrenäytteet kahdeksalta eri murrealueelta Suomen kartalle sijoitettuna.

Reagoi suomeksi!: (Tasot A2-B1) Puhumisharjoituksia, joissa harjoitellaan reagoimaan keskusteluun. Tehtävissä ohjeistetaan oppijaa kuuntelemaan keskustelun aloitusrepliikki, ehdotus, tms., jonka jälkeen oppijalla on kymmenen sekunttia aikaa vastata tähän suullisesti (ilman nauhoitusta). Sen jälkeen tulee kaksi suomalaisen vastausta, joita voi verrata omaan.

Pohdintaa ja käyttöehdotuksia

Luonnollista puhekieltä ja murteita tulee materiaaleissa edelleen vastaan aivan liian vähän siihen nähden, miten olennaisia ne ovat Suomessa elämisen kannalta. Erityisesti Reagoi suomeksi -tehtävät ovat todella hyviä, koska siinä rohkaistaan harjoittelemaan spontaania puhumista ja keskittymään suomalaisten tapaan käyttää dialogipartikkeleita ja puhekielen fraaseja. Tällaisia reagointitehtäviä voi tietenkin tehdä oppitunneilla muutenkin, esimerkiksi opettajan sanomaan suhteutettuna, mutta omalla laitteella ja kenties kuulokkeet korvilla kaikki voivat tehdä tehtävää samaan aikaan ja omassa rauhassa ilman stressiä siitä, että muut kuuntelevat, vaikka oltaisiinkin samassa tilassa. Lisäksi nauhat tarjoavat välitöntä vertaismateriaalia siitä, miten suomalaiset reagoisivat aidossa tilanteessa.

Supisuomea

Supisuomea on alunperin 2003 julkaistu videopohjainen itseopiskelukurssi, mutta se on myöhemmin uudistettu varsinaiseksi itseopiskelun verkkokurssiksi, jota on laajennettu ja sovellettu paremmin verkko-opiskeluun. Alkuperäiset videot on yhdistetty oppitunteihin, joita pystyy navigoimaan sivun oikean laidan palkin avulla. Sivustolla on teemoittain sanastoa ja fraaseja, kielioppia, kuullun ymmärtämistä ja teemaan sopivaa sanastoa ja kielioppia esitteleviä videoita. Verkkokurssit ovat kokonaan suomeksi, mutta kappaleisiin ja tehtäviin on olemassa sanastot monella eri kielellä, mikä helpottaa niiden käyttöä. Mukana on myös joitakin tehtäviä, mutta niitä on vähän eivätkä ne ole erityisen hyviä.

Käyttö opetuksessa:

Sivusto on tarkoitettu itseopiskeluun, eikä se suoraan sovellu opetuskäyttöön. Supisuomea-kurssin kieliopin kuvaukset ovat kuitenkin selkeitä ja voivat auttaa oppijoita itsenäisessä kertaamisessa.

Supisuomea-videot sopivat minusta kuitenkin oppitunneille inserteiksi eri aihealueita käsitellessä. Kun kurssin teemoja selaa, löytää helposti eri A1 ja A2-tasolla yleisesti käytyihin teemoihin ja rakenteisiin sopivia videoita. Tämä on hyvä, koska oppitunnilla on hyvä kuulla myös muiden kuin opettajan käyttämää suomen kieltä.

YKItreenit

YKI tarkoittaa Yleistä kielitutkintoa, joka tarjotaan suomen kielessä kuudella eri tasolla. Monet s2-oppijat tähtäävät keskitason yleisen kielitutkinnon suorittamiseen, koska virallinen todistus kielitaidosta tarvitaan esimerkiksi kansalaisuuden saamiseen. Ylen internetsivulla on kaikille avoin harjoituspankki eri tason esimerkkitehtävistä täällä. Näitä voi tehdä itsenäisesti, kun oppija harjoittelee testiä varten, ja tietenkin muutenkin esimerkiksi kuullun ja luetun ymmärtämisen harjoitteluun.

Tätä monivalintaan perustuvaa sanapeliä pelaamalla voi harjoitella keskitason ykitestin sanastoa ja samalla luetun ymmärtämistä.

Ylellä on kuitenkin myös varsinainen YKItreenit-sivusto, jossa oppija voi tehdä YKI-testin tehtäviä ja reflektoida oppimistaan. En saanut kyseistä palvelua kuitenkaan toimimaan, kun yritin testata sitä. Palveluun kirjaudutaan YLE Passi -tunnuksilla. Ehkäpä voit lukijana testata, saatko palvelun toimimaan nyt?

Luki-luukas

Luki-luukas on opetushallituksen lukivaikeuksista kärsiville suomenkielisille oppijoille luotu sivusto, joka sisältää eritasoisia luetun ymmärtämisen, sanahahmon tunnistamisen ja sananmuodostuksen tehtäviä yhden tekstin ympärille rakentuvissa paketeissa. Tehtäviä voi kuitenkin helposti soveltaa myös alkeet hallitsevan s2-oppijan lukutaidon harjoitteluun. Kaikki tehtävät eivät välttämättä suoraan sovellu s2-opetukseen, paitsi tietenkin lukivaikeuksista kärsiville, jotka muuten ovat kielen opiskelussa jo pidemmällä.

Tekstit ovat sanastoltaan ja rakenteiltaan kaikki sen verran vaikeita, että ne eivät sovellu A1 tasolle ja ovat haastavia myös A2-tasolla.Tehtävillä voi kuitenkin sujuvoittaa heikkoa lukutaitoa, jos kielen perusteet ovat muuten hallussa.

Käyttö opetuksessa: 

S2-opetuksessa näiden tehtävien tekeminen varmasti vaatisi opettajan ohjausta ja tukea, eli aivan itsenäisesti niitä ei voi suorittaa. Pienryhmät voisivat toimia paremmin tekstin käsittelyn aikana, koska tällöin toisista oppijoista saa tukea ja tekstiä voidaan lukea myös ääneen. Tekstiin perustuvia tehtäviä voidaan tehdä myös itsenäisesti.

Papunetin pelit

Papunet on ensisijaisesti puhevammaisien oppimista edistävä sivusto, mutta siellä olevista peleistä osa sopii hyvin myös luku- ja kirjoitustaidottomien opiskelijoiden sanaston opiskeluun ja arjen toimien harjoitteluun.

Papumarket: Tämä yksinkertainen peli auttaa harjoittelemaan kaupassakäyntiä, ruoka-ainesanoja ja kaupan osastoja, ja kassalla maksamista. Itse peli ei vaadi paljon lukutaitoa, eli lähinnä vain ruokalistan ruoka-aineiden nimet pitää tunnistaa.

Kellonaika- ja lukudominot: Näissä dominopeleissä pitää yhdistää lukumääriä numeroihin tai lukusanoihin ja lisäksi kellonaikoja ja minuuttimääriä kellotauluihin. Pelin avulla voi harjoitella näitä itsenäisesti vaikka lukutaito olisikin vielä aluillaan, kunhan pelin idea on ensin opittu. Peli sopii kielen alkeita opiskeleville. Ongelmana on kuitenkin, että peli ei sano sanoja ääneen, eli auditiivinen viesti jää puuttumaan.

Sanalliset dominot: Nämä dominot toimivat samalla tavalla kuin kellonaikadominot, mutta yhidstettävänä on esimerkiksi värejä, verbejä ja eläimiä niitä esittäviin kuviin.

Pohdintaa teknologian käytöstä

Luku- ja kirjoitustaidottomille s2-oppijoille usein myös tietokoneen ja hiiren käyttö on vaikeaa, joten tabletti voisi toimia tietokonetta paremmin työskentelyn välineenä. Tabletti on teknologiaan tottumattomille usein helpompi käyttää, koska siinä kosketaan näytöllä olevaa asiaa suoraan sormella, eikä hiiren välityksellä.